Orpon poropeukalohallitus. Rikkaille kannettu rahaa, otettu pie nituloisten tuista ja velkaannuttamalla Suomi - ja samaan aikaan saatu läjäpäin työttömiä. Tuloksena maailman onnellisimman maan farssi. Ja samaan aikaan yritetty työntää miljardeja oliko se 17 miljardia Tre-Hki tunnin junaan kokoomuksen ajamana että se muka vauhdittaa talouskasvua, paskat se sitä olisi tehnyt. Kyseessä ollen siis oikeistoperinteikäs huijaus jossa katteettomilla hourailuilla yritetään kupata miljardeja valtiolta yrityksille, samaa skeidaa Garden hanke. Kysymys kuuluukin aiheellisesti - mitä tämä poropeukalokokoomus oikeasti osaa.
Tekstit
Eikö tämä yleistävä puhe maahanmuuttajista - jossa on hyvin rajallisesti totuuspohjaa - ole törkeä rikos Kyösti Kakkonen nimitti maahanmuuttajia luusereiksi, jotka tekee konnuuksia, ja kysyi, “mitä me tollasella aineksella tehdään, eihän ne sijoitu työmarkkinoille. Niistä tulee huumekauppiaita, konnia ja sosiaalituella eläviä.” Kysymys kuuluu - mitä me Kyösti Kakkosella tehdään - hänhän tuhoaa täysääliöisellä yleistyslinjallaan elinkeinoelämän työvoimatavoitteet maahanmuuton kautta. Tulehtunut ristiriita on siis Kyösti Kakkosen ja muun elinkeinoelämän välillä. Miten elinkeinoelämä aikoo toimia Kakkosen suhteen - jonka vastuu yritysten työvoiman saannista on jyrkästi negatiivinen. Miten negatiiviseen asemaan elinkeinoelämä aikoo asettaa Kakkosen. Vai aikooko se hyväksyä Kakkosen älyttömän asenneanarkian työvoimakysymyksissä.
Minä olen täysim hurahtanut iltoihin. Tarkemmin sanoen siihen väliin kun aurinko on jo laskenut ja ennen kuin tulee pimeää. Oli mikä vuodenaika ja missä päin tahansa - niin mikään ei puhuttele niin paljon ja niin syvältä kuin tuo illan vaihe. Tämä seuraava kertoo miten vakavasta hurahtamisesta on kyse. Kun päivän mittaan mihin aikaan tahansa liikun ulkona niin koen sään ja ilman lähinnä tylsänä oli miten kaunis päivä tahansa. Mutta kun lähden ulos illalla siinä auringonlaskun aikoihin. Niin se nappaa minut heti ulos astuttuani - avaan silmäni, mieleni, ihoni, keuhkoni sille illan ilman viileälle raikkaudelle joka saa minut nauttimaan siitä täysillä - enemmän kuin mistään muusta ajasta päivän aikana. Se saa minut sisäisesti hymyilemään ja hengittämään syvään - ja se sisäinen hymy jatkuu kotonakin koko illan. Ja sen päälle kahvi kotona on täydellistä. Se on ihan mystistä - ja niin mahtavaa - joka kerta - se iltailman raikkaus. Tällaisen kommentin sain Uuden Suomen puheenvuorossa "K...