Jälleen selkeäajatuksinen - ihmisiä hahmotusavustava - ja hienosti objektiivisuuden kapealla polulla pysyvä - joka on toimittajille vaikea ja samalla arvokkain median anti - juttu toimittaja Maria Stenroosilta.
Jonka kyllä asettaisin Suomen toimittajien eturiviin Suomen parhaimpiin kuuluvana asioita punnitsevana asiatoimittajana - joka ei käsittääkseni hetkeäkään vie ihmisiltä oikeutta arvottaa asioita niin kuin demokratiassa kuuluu olla - vaan päinvastoin luo objektiivisesti asioita punnitsevan pohjan ihmisten arvottaa asioita. Se on toimittajan tärkein taitolaji.
Jos minä saisin päättää niin käyttäisin jopa maailmanlaajuisesti Maria Stenroosin juttuja ohjenuorana miten tehdään hyvää journalismia.
Stenroos tarttuu jutussaan oivaltavasti julkisuuteen heittämääni ajatukseen - että vaalit on jo ihan kohta ja hallituspuolueet laskeskelee milloin on edullista kaataa hallitus. Ja Stenroos osoittaa poliittista älykkyyttä huomauttamalla että hallitus on tehnyt tehtävänsä etupainotteisesti joten hallituksen kaatuminen ei kaada enää hallitusohjelmaa. Hienoa politiikan dynamiikan tilannetajua.
Lisäksi on sanottava että Stenroosin teksteissä on selittämätöntä kaunokirjallista kauneutta ja henkeä - ne on kuin poliittisen journalismin runoelmia. Varmaan kaunokirjallisuuden asiantuntijat osaavat arvioida onko niin ja mikä on niin. Mutta ainakin minä koen niissä tekstin kauneutta asian lainkaan kärsimättä.
Eikö se ole lähellä sellaista runollisuutta jota kai Antiikin Kreikan politiikassa käytettiin. Mutta Stenroos ei tingi asiapitoisuudesta lainkaan mystisen kaunokirjallisensa tekstiinsä saadakseen. Enkä pysty erottamaan mikä se kauneus on - sekö että hän pysyy niin kauniisti objektiivisuuden alati liukkaalla polulla.
Ja taustatotuushan on että sitä tekstiä nauttii lukea jossa on kaunokirjallista kauneutta - toimittajienkin kohdalla.
On median tähtitoimittaja joka osaa sen - mutta se vaatii demokratian syvällistä ymmärtämistä.
Kommentit