Jos tämä lista ei potkaise kuntia hereille niin mikä sitten.

 Jos tämä lista ei potkaise kuntia hereille niin mikä sitten.

Aikoinaan kunnanjohtajavalintoja vetäneenä konsulttina Kunnallisliitossa - piti pohtia minkälaiset oli kanditaattien suhtautumiset kunnan erilaisten strategisten tekijöiden suhteen.

Mutta yhä enemmän aloin miettiä myös - mikä oli kunnan itsensä suhtautuminen kunnan strategisten elementtien suhteen - vai oliko sellaista ollenkaan - niin että kunta ei oikein usein tiennyt mihin rooliin kunnanjohtajaa erityisesti halusi - ja usein hakikin taikatemppujen tekijää - joka ensin taikoo ongelmat esiin ja sitten taikoo ratkaisut niihin.

Tämän pohdinnan pohjalta ajattelen että valtion pitää ruveta tarkastelemaan kuntia strategisesti uudella tavalla - muidenkin asioiden kuin talouden ja palvelujen järjestämisen osalta.

Että kunta ymmärtäisi olevansa - yksilöllinen strateginen yksikkö - omassa yksilöllisten ominaisuuksiensa kentässään.

Sitä varten - etenkin pienemmiltä - kunnilta pitäisi kysyä ainakin näitä asioita

1. Onko etenkin pienen kunnan ulospäin suuntautuva julkinen liikenne strategisesti kunnan vai liikennöitsijöiden hallussa - ja ymmärtääkö kunta sen strategiseksi asiaksi että kunnan kaikenlaisen kasvun valtimo on optimoidut julkiset liikennejärjestelyt kasvukeskuksiin ja lähikaupunkeihin - ja että kunnan pitää se itse hoitaa jos se ei muuten hoidu. Etenkin nuoret aikuiset mielellään matkustaa kaupunkeihin - ja se on kasvun valtimo - syntyy parisuhteita jotka tuo asukkaita, työmatkoja suuntaan ja toiseen jne.  On siis järjetöntä jos optimaalinen liikennejärjestely ei maaseutukunnista kaupunkeihin toimi.

2. Mikä on kunnan ja kuntalaisten suhtautuminen uusiin asukkaisiin, maahanmuuttoon ja muuhun työvoimamuuttoon.

3. Mikä on kunnan sosiaalinen ilmapiiri - onko kunta nukahtanut omaan kuntakulttuuriinsa ymmärtämättä että "näin meillä tehdään" kuntakulttuuri ei ole läheskään usein kunnan strateginen etu vaan muuttumattomuudessaan usein kehityksen typeristä typerin kiviriippa.

4. Mikä on kunnan suhde paikallisiin kykyihinsä - jos kunta ei ymmärrä heidän kasvupotentiaaliaan tai edes tiedä on kunnan kyky itsenäiseen strategisuuteen heikolla pohjalla - nimittäin mihin kunnan kasvu voi pohjautua jos ei paikallisiin kykyihin - haaveiluunko.

5. Mitkä on kunnan fyysiset ominaisuudet kuten luonto jne joita voi luonnehtia lähikuntiin verraten ja valtakunnallisestikin yksilöllisiksi - kelvaten kunnan strategisen identiteetin ja kasvun pohjaksi.

6. Jos sellaisia ole niin onko kunta kyvykäs innovoimaan sellaisia fyysisiä tai käsitteellisiä ominaisuuksia. 

7. Onko kunnan yrityksillä vientitoimintaa edes nettikauppana - jos ei ole niin miten sellainen kunta voi kasvaa. Kunnan pitää oleellisesti ymmärtää kokonaisuutena olevansa vientiyksikkö.

8. Jos noihin kysymyksiin ei kunnassa löydy positiivista vastausta - niin kunnalla ei pitäisi olla oikeutta itsenäiseen strategiseen olemassaoloon ja valtion tukiin - ja pitää liittää strategisesti kehittyneempään kuntaan.

9. Jos tämä lista ei potkaise kuntia hereille niin mikä sitten.