Tässä kuviossa käy kyllä teknistaloudelliselle arvokonservatismille huonosti - kun ihmiset yhä enemmän lakkaavat piittaamasta siitä.
Tässä kuviossa käy kyllä teknistaloudelliselle arvokonservatismille huonosti - kun ihmiset yhä enemmän lakkaavat piittaamasta siitä.
Onko ihmiset jakautumassa nelikenttään ulottuvuuksilla taloudellisesti hyvinvoivat-huonosti voivat ja merkityksellisellä tekemisellä täytetty elämä-merkityksellistä tekemistä löytämätön elämä eli sitä hakien vaelteleva elämä.
Eli - sen painoarvo intressinä laskee - että voiko taloudellisesti hyvin vai ei - koska yhä harvemmille keskittyvä omaisuus takaa sen - että on yhä vaikeampaa saada talouttaan nousuun - muuten kuin lainoittamalla elämänsä rankasti. Myös se jos perintövero poistetaan luo tilanteen - että vaurastumista ei kannata edes yrittää.
Se on tuhoisaa nykyiselle työ- ja rikastumisen käsitykselle.
Taloudellisen vaurastumisen vastapainoksi ihmiset jättääkin ja ovat monet jo jättäneetkin sen taakseen - että mielekäs elämä olisi rahasta kiinni.
Jolla periaatteella he hankkii elämän jolla on kantavaa merkitystä - ja ovat onnellisia riippumatta siitä olivat he rikkaita tai köyhiä. Myyvät esimerkiksi kaiken ja lähtee todellisen löytämänsä elämänsä merkityksen äärelle tai lähtevät sitä etsimään.
Nyt on politiikassa se erikoisuus - että kulttuurin rahoitusta leikkaamalla yritetään pakottaa ihmiset ja heidän elämänsä merkitys - taloudellisen ehdon taakse eli taloudellisen vallan taakse.
Se on paha virheajattelu - sillä vaikka leikattaisiin kulttuurilta kaikki rahat - niin kulttuuria eivät pysty ihmisistä leikkaamaan.
Niinpä on pakko todeta - taloudellisella ja teknologiavallalla on korviensa välissä paha käsityskyvyn lobotomia.
Joka ei tietenkään huomaa ihmisten ajatuksia - "tuolta taholta emme saa elämäämme merkitystä" - ja heidän tekojaan - "tuon tahon jätämme taaksemme, ja rakennamme elämästämme merkityksellisen riippumatta siitä olemmeko rikkaita vai emme".
Kyllähän tästä tulee vaikutelma - että telnistaloudellinen valta on ideologisessa kriisissä ja pian konkurssissa - ja että ihmiset jättää yhä enemmän sen ja sen höpinät taakseen - ja etsivät itselleen ihan jostain muualta elämäänsä merkityksen. Vaikkapa sitten pelastusarmeijasta tai luostarista tai korvessa asumisesta.
Tässä kuviossa käy kyllä teknistaloudelliselle arvokonservatismille huonosti - kun ihmiset yhä enemmän lakkaavat piittaamasta siitä.
Kommentit