Ruokakauppojen logistisen ja palveluarkkitehtuurin mullistus kaupan rakentamisessa sekä henkilöstöideassa

 Ruokakauppojen logistisen ja palveluarkkitehtuurin mullistus kaupan rakentamisessa sekä henkilöstöideassa.

Miksi ruokakauppojen kannattaisi satsata myyjien sosiaaliseen läsnäoloon asiakkaiden kanssa tavaroiden hyllyttämisen sijaan.

Siksi että myyjien hyvä sosiaalisuus vetää asiakkaita - tavaroiden hyllytys ei.

Siksi suotavaa olisi seuraava kehitys.

1. Tavarat hyllytetään tukun tuontipäässä kauppaan - ei kaupassa. Siis kun tavara tulee tukusta se siirretään takakautta tai ala- tai yläkautta asiakashyllyyn.

2. Myyjistä tulee ruokaneuvojia ja sosiaalisuuden asiantuntijoita.

3. Ihmiset haluaa ruokakaupassa edes hitusen sosiaalisuutta - ja se voi olla lyhyt keskustelu tai hetken istahtaminen vaihtamaan muutama sana jonkun kanssa - se on kahvila - tai jonkun tuotetarjoilun satunnaisissa paikoissa oleva sosiaalinen pysähdyspiste - jossa tietty asiakkaat juttelevat keskenäänkin.

4. Ruokakauppa voi siis olla sosiaalisuuden edistämis- ja yhdistämistekijä. Täytyy muistaa että ihmiset vanhenee ja heidän ainoa kodistaan ulostulo on usein ruokakaupassa käynti jossa heillä on myös sosiaalisuuden toiveita.

5. Ruokakauppa voi järjestää myös maksullisia retkiä ja vaikkapa ulkopelitapahtumia.

6. Nyt ruokakaupan brändi vaikuttaa olevan " me olemme kiireisiä tavaranhyllyttäjiä ja kassatyöntelijöitä joilla on aikaa sanoa vain päivää asiakkaille".

7. Esitetty malli aiheuttaa mullistuksen paitsi palvelukulttuuriin - niin myös ruokakauppa-arkkitehtuuriin logistiikkaa ja palveluarkkitehtuuria myöten.