Onko tämä keskinkertaisuuden tyranniaan johtanut kyky/koulutusansa syy Suomen jatkuvaan kansataloustaapertamiseen.
Kun nuori valitsee ammattikoulutuksen eikä lukiota ja sitten korkeakoulutusta. Niin syyt saattavat olla usein nämä.
Lyhyempi koulutus.
Pääsee sen jälkeen tienaamaan vähäisillä opintolainoilla.
Korkeakoulutus ei takaa työpaikkaa edes usealla tutkinnolla.
Korkeakoulutetut on 10 v jäljessä varallisuuden kasvussa - kun ammattikoulutetulla on 30 vuotiaana työpaikka, asunto, auto, kesämökki ja perhe - useilla korkeakoulutetuilla ei vielä mitään näistä - vain paljon opintovelkaa.
Kysymys kuuluu - kuinka moni hyvinkin kyvykäs ei lähde em syistä lukioon ja korkeakouluun.
Vielä isompi kysymys kuuluu - onko kansakunta menettänyt ratkaisevasti kykypotentiaaliaan aiheuttaen kansantalouden vuosikymmenten laahaamisen - kun liikaa kyvykkäitä on suoritustason ammateissa.
Tilanteen ollessa siis se että korkeakoulutuspaikkojen lisääminen eikä muutkaan koulutustemput ei auta - kun kansakunnan kykyjä valitsee lyhyemmän ammattikoulutustien. Kun realismilla laskien korkeakoulutus ei lähtöasemista motivoi ja haluaa päästä heti taloudellisesti turvattuun elämään.
Mitä tehdä. Ainakin varmasti se että ennen ammattiopinnot/lukio valintaa nuoret joukkotestataan kykyjensä suhteen.
Surkeaa tässä tilanteessa on poliitikkojen halpa populistinen keskituloisten veroalennus lipominen. Joka vahvistaa vaan keskinkertaisuuden tyranniaa..
Kun päinvastoin heitä pitäisi verottaa lisää em yksilöiden varallisuuserokuopan täyttämiseksi.
Pitäisikö ammattikoulutetuille siis säätää kansakunnan kykyjen korkeakoulukehittymisen turvaamisvero. Jolla tuettaisiin joukkotesteillä löydettyjen kyvykkäiden korkeakoulutusta. Eli käytännössä poimittaisiin ammattikoulutustieltä korkeakoulutustielle - jossa heidän kykynsä pääsee kukoistamaan mitä ei tapahdu ammattikoulutusuralla.
Kommentit