Jos tällaista ammattia ei ole - se pitää luoda - siirtymävaiheisiin erikoistunut sopeuttamiskonsultti.
Käsittelen tässä yhtä aluetta - vaikka selvää on - että oli siirtymävaihe mikä tahansa elämässä tai yrityksissä tai muissa organisaatioissa.
Niin se on aina - yhtäaikaa - pieni tai suuri kriisi ja potentiaali sekä uudelle elämälle että vaaniville uhkille.
Olen ollut henkilövalinta- , organisaatioiden kehittämis-, kriisi- ja liikkeenjohdon konsulttirooleissa. Joten olen tässä asiassa kohtuullisesti sisällä.
Kun ihminen siirtyy eläkkeelle - siinä vaanii suuria riskejä - kun keskeinen elämäntarkoitus loppuu, sosiaalisuus kapenee, yksinäisyys ja elämän tarkoituksettomuus iskee - alkoholi, eristäytyminen, passivoituminen iskee, dementian vaara - kaikki nämä sitä enemmän mitä tärkeämpi työ oli, mitä tärkeämmällä paikalla - niin kun jää eläkkeelle ei yhtäkkiä yhdellä iskulla olrkaan - riippuen persoonasta - itselle ja muille mitään.
Se on monelle shokki joka vie monen nopeasti alamäkeen - alkoholi, mielenterveyden horjuminen jne.
Ja se alamäki tulee sotelle kalliiksi.
Siksi valtion kannattaa perustaa uusi koulutus - siirtymävaiheiden sopeuttamiskonsultti - joka pitäisi säätää myös lakiin - että työnantajan pitää suorittaa sopeuttamisprosessi vuotta ennen eläkkeellejäämistä - joka valtion pitää ja kannattaa maksaa sillä siitä on massiivinen taloudellinen kestohyöty valtiolle.
Kun ihmisestä eläkkeellejäämisen kynnyksellä tule muutosriskien syövereihin syöksymisen sijaan uuden elämänvaiheen aloittaja uudenlaisten aktiviteettien pohjalta.
Mitä eläkkeellejäämisen sopeuttamiskonsultti tekisi.
Ensiksi selvittäisi onko eläkkeelle jäävä riskialueilla. Jos on tehdään aktivointiohjelma hänelle - jossa hänet velvoitetaan tutustumaan erilaisiin harrastus- ja liikunta- ja sosiaalisiin aktiviteetteihin - joista hän saisi kimmokkeen sisältään lähtevän intoon johonkin - jotta hänestä tulisi aktiivinen eläkeläinen - joka on löytänyt asioita jotka vetää hänet aktiiviseksi - avainsanan ollessa sisältä lähtevä aktiivisuus.
Mahdollisuuksia on monia aina kulttuurista vaikkapa matkailijaryhmiin.
Miksi pakollinen tutustuminen - siksi että moni luulee että on onni ja autuus kun ei eläkkeellä tarvitse tehdä mitään - ja sitten todellisuus iskee monesta suunnasta jalat alta - ja alkaa sotelle hyvin kalliiksi tulevat riskien aktivoitumiset ja nopea alamäki. Kun huomaa miten paljon menetti jäädessään eläkkeelle.
Minusta tuntuu että Suomessa on suomalaisilla siirtymävaihe-eläytyvyys hyvin heikko.
Ja sitten siirtymävaiheiden riskit yllättää kaikki - niin ihmisen itsensä, muut ihmiset, instituutiot, viranomaiset kuin poliitikotkin.
Kun ei oltu koskaan eläydytty siirtymävaiheisiin.
Ja näin ei tarvitse olla - ja siksi tarvitaan siirtymävaiheiden sopeuttamiskonsulttien ammattikunta.
Ja tietysti vähitellen kertyvä siirtymävaiheisiin sopeuttamis- ja sopeutumissivistys. Monilla aloilla.
Jotta siirtymävaiheiden riskipotentiaali vältetään.
Ja selvää tietenkin on että konsultilla pitää olla paitsi siirtymävaiheymmärrystä etenkin sen dynamiikkojen osalta - mutta myös siirtymävaiheen eri kohtiin eläytymiskykyä. Jos ei ole eläytymiskykysisäistänyt siirtymävaihetta ei voi olla mielekäs konsultti.
Kommentit