Taitaa olla niin että mitä suurempi vanha rakennus - niin sitä suurempi taloudellinen arvo ja sitä parempi ympäristöarvo sillä on purettuina
Taitaa olla niin että mitä suurempi vanha rakennus - niin sitä suurempi taloudellinen arvo ja sitä parempi ympäristöarvo sillä on purettuina rakennustarvikkeina.
Siitäkin tulee huonoa arvotuottoa jos isossa rakennuksessa on suuret ylläpitokulut ja suuri ympäristöhaitta - jos rakennus on raskaasti vajaakäyttöinen.
Silloin kaikista näkökulmista katsoen paras ratkaisu on purku kierrätysmateriaaliksi.
Kyllä tästä pitäisi olla aihetta strategiaan kuntien vanhojen rakennusten suhteen.
Lisäksi rakennusten suojelussa pitäisi olla valikointia ja poispudottamista sen suhteen jos rakennus on voimakkaasti negatiivisesti arvotuottoinen.
Lisäksi kunnissa pitäisi olla sitä kokonaan kadoksissa ollutta viisautta - että annetaan rakennus ihmisten vapaaseen sosiaaliseen käyttöön pienimuotoisine kahvioineen - ilman mitään pakkoa kenenkään ostaa mitään.
Esimerkiksi kirjastoilla on valtavat varastot kirjoja poistovalmiina kun niitä ei kukaan lainaa. Sinne vaan seinille vapaan sosiaalisuuden taloon mukaanlukien vanhemmat lehdet.
Olen erityisen hämmästynyt miten pelkkään rahaan keskittynyt Suomi on tällaisten aineettomien arvojen innovaatioiden suhteen täysin kyvytön. kunnasta toiseen.
Sitä voi syystä kohta alkaa kutsua kansalliseksi talous- ja materialismijuuttuneeksi arvodegeneraatioksi.
Kommentit
Tervanpolton isompi aloittaminen vaatii jonkun. 100 000€:n viranomaismaksun?