Noissa kannanotoissa on se hyvä puoli että edes yritetään hakea dynaamista kokonaiskuvaa
Noissa kannanotoissa on se hyvä puoli että edes yritetään hakea dynaamista kokonaiskuvaa
Siitä mitä on tapahtunut ja mitä pitäisi tehdä.
Mutta edelleen niissä paistaa kaksi perusasennetta.
Se että metsänomistajat pestään putipuhtaiksi - sanotaan että harvennukset ovat jääneet rästiin tai tehty liian myöhään - kun pitäisi sanoa - pitää olla varhainen harvennuspakko tai sitten sakko. Että kun sen metsän omistaa niin siinä on vastuita joiden tekemisestä pitäisi jälkikäteenkin rangaista.
Toinen virhe - tahallisesti harhaanjohtava - on se että taustalla on ajatus että lopulta metsä päätyy avohakkuuseen.
Eikä sitä pidä sallia - sillä avohakkuu on aina monimuotoisuuden brutaali murha - jota globaalilla tasolla eniten nyt yritetään varjella ja elvyttää. Ja nyt Suomessa edelleen edetään avohakkuulinjalla vaikka sitä ei sanota ääneen. Ikäänkuin globaali trendi ei kuuluisi meille. Kyllä kuuluu - ja kovasti juuri metsiemme takia.
Kun 90 prosenttinen päälinja Suomessa Euroopan metsäisimmässä maassa pitää olla jatkuvan kasvun menetelmä.
Jolloin kaikesta harvennuksestakin pitäisi puhua - miten tämä palvelee jatkuvan kasvun metsänhoitoa jossa aina suurimmat puut kaadetaan pienempien paremmin kasvaa.
Kommentit