Jussi Vaarala - international politics innovative influencer

 

 

 Arkkitehtuurikatsaus pikkureissultani - Helsinki voihkii alakuloa vanhan monotonisen rakennuskantansa alla. Tampereen keskustan teräsluontoinen arkkitehtuuri on aika onnistunutta - lajissaan. Helsingin ruskeasuolla on mielenkiintoista emotionaalisempaa ja leikkisämpääkin pastellisävyistä arkkitehtuuria jota kelpaa katsella. Sitten alkaa Mannerheimintie alakulon kujanjuoksu suorakulmapakkomielteisessä pakkotoistossaan ja alakuloisten värien vyörynä. Luulin että se loppuisi Mannerheimin tien päähän - mutta muistin väärin - koko kaupunki on samaa alakuloisen väristä suorakulmapakkomielteisyyttä. Siinä määrin - että Ruskeasuo kokemus osoitti ja alleviivasi sen jonka aikoinaan koin mutten ymmärtänyt - masentavinta on ja oli Helsingissä ykstotisten alakuloisten kortteleiden lohduton päällevyöry - joissa ei ole eikä ollut mitään piristävää. Se on suomalaisen arkkitehtuurin "vyöhyke". Toivoa voisi antaa Helsingille se mikä näkyi eräässä Mannerheimintien talossa eli moderni julkisivu...

 Puistoista neljäsosa luonnonkukkaniityille. Katselin Tampereen puistoja. Neljäsosa puistoalueesta pitäisi varata luo nonkukkaniityille. Nyt sellaisia en nähnyt yhtään. Varmaan asiasta alkaa ratikkakitinän tapainen vastustus - mutta kun uudistus toteutetaan kaikki ovat tyytyväisiä.

 Parlamentaarista elitismiä - lapsilisiä ei sidottu indeksiin - mutta kansanedustajan tehtävä sidottiin sopeutumisrahaan. https://yle.fi/a/74-20230434

 Teknologia-teollisuus-materialistinen kasvu noidankehä ei ilmastokriisiä ratkaise. https://yle.fi/a/74-20230163