Kulttuuri on hengenjalostusta - metsätalous puunjalostusta - joka ei näy mitenkään kulttuurin tai muuna hengenjalostuksena maaseudulla.
Kulttuuri on hengenjalostusta - metsätalous puunjalostusta - joka ei näy mitenkään kulttuurin tai muuna hengenjalostuksena maaseudulla.
Maaseutu on pohjamudissa kaupunkeihin nähden kulttuurin kukoistuksessa.
Jokaisessa maaseutukunnassa kun pitäisi olla kulttuuritalo teatteria, taidenäyttelyitä ja konsertteja varten.
Eipä näy.
Tässä hengen jalostuksen periaatemielessä parasta puunjalostusta ja sen vientiä on kun maailmalla menestyneet kapellimestarimme johtavat orkestereita maailmalla suomalaisella puutikulla - se konkretisoi loistavasti miten vähän ja heikosti kansantalous ja etenkin matalasivistynyt metsätalous muuntuu aineettomiksi arvoiksi.
Suomen ollessa väkilukuun nähden ylivoimainen ykkönen maailmassa huippukapellimestarien tuottajana, Suomen ollessa huippua kuoroissakin - siihenkään ei Suomella itsellään ole mitään ansiota.
Suomen maaseudun, metsätalouden, kansantalouden ja kansalaisasenteen ja kunnallis- ja valtakunnan politiikan ansion ollessa niihin - nolla.
Yksi ainoa mies - pesi koko valtakunnan ja kunnallispolitiikan, maaseudun sekä tietty sellu- ja vessapaperimetsätalouden - suomalaisen kapellimestarin pysyvään maailmanmaineeseen nostamisessa. Vuosikymmenien ajan.
Jorma Panula, nyt 94 vuotias - vastaan muu Suomi - tuhat nolla.
Kuinka paljon huippukapellimestarit tuovat vientituloa?
Mitä tuo tarkoittaa konkretiana? Maine kulttuurimaana on tietenkin positiivista, mutta kun Suomi elää viennistä, niin maine ei sinänsä auta ellei se näy tuloina.