Pitääkö koko Suomen pankkisektori hahmottaa kasvunäkökulmasta uusiksi - ovatko pankit nyt kasvun este eikä väline.

Pitääkö koko Suomen pankkisektori hahmottaa kasvunäkökulmasta uusiksi - ovatko pankit nyt kasvun este eikä väline.

Tässä kuva Ruoveden paikallislehdestä kahdesta yhdistyvästä pankista joista Ylä-Pirkanmaan osuuspankki sijaitsee Ruovedellä.

Mielenkiintoisia lukuja.

- OP Ylä-Pirkamaan liikevoitto kaksinkertainen rahoitustoimintaan nähden - OP Satapirkka liki kolminkertainen - kysymys: hakeeko OP Ylä-Pirkanmaa tuottavia rahoituspontentiaaleja - vai odottaako vaan että ne kävelee konttoriin - onko maaseutupankeilla edes ajatusta olla vereslihatuntumalla alueensa kykyihin ja kasvupotentiaaleihin - eikö pankkivirkailijoiden suhde alueensa mahdollisuuksiin pidä olla kuin ukrainalaisilla sotilailla - mitä parempi tietoisuus toimintaympäristöstä - sitä tehokkaampi ja sitä tuottoisampi tulos.

Tämä on kohtalonkysymys maaseudun tulevaisuudelle ja pankkien roolille siinä - jos pankki ei ole valveutunut alueensa kasvupotentiaaleista ja etsi niitä - ei maaseutu kasva - oli kyse teknologiasta, maa- ja metsätaloudesta, kulttuurista, palvelusektorista - ja - viennistä - niin maaseudulla ei ole kasvua. Maaseututoimijoiden vientikannusteeksi riittää Kauhavan vienti-ihmeen Jorma Lillbackan lausahdus - New Youk on yhtä kaukana Kauhavalta kuin Helsingistäkin.

Toinen mielenkiintoinen luku on pankkien ydinvakavaraisuus - josta tekoäly kertoo näin:

 " Suomalaisten pankkien ydinvakavaraisuus on pysynyt vahvana ja vakaana, ja se ylittää selvästi eurooppalaisen keskitason. Ydinvakavaraisuus (Common Equity Tier 1, CET1) mittaa pankin omien varojen suhdetta riskipainotettuihin saamisiin, ja se kuvaa pankin kykyä kantaa riskejä ja selviytyä taloudellisista vaikeuksista. "

Kun noiden kahden OP:n konttorin vakavaraisuus on noin korkea verattuna koko OP:n vakavaraisuuteen - siis noin kaksinkertainen niin:

1. Mihin keskuspankin mustaan aukkoon noiden pankkien vakavaraisuus katoaa

2. Ovatko maaseutupankin mieluummin vakavaraisia katsoen vierestä kun maaseutu näivettyy kun maaseutupankeilla ei ole itselähtöistä kasvupotentiaalien hakuintoa - vaikka rahaa olisi - mutta sitä ei panna kasvupotentiaaleihin - joka on synnyttänyt enkelisijoittajailmiön

3. Mitä OP Satapirkka saa keskuspankilta joka on sen arvoista että sen ydinvakavaraisuus on osa keskuspankin vakavaraisuuden paikkaamista - ilmiön ollessa se että maaseutu näivettyy kun maaseutupankkien vakavaraisuudella paikataan keskuspankin tehottomuutta ja osaamattomuutta eikä maaseudun kasvua - josta seuraa myös osa Suomen heikosta kasvusta. Jota aiheuttaa myös MTK:n tukivinkujan rooli - joka on kuin muoviankka että aina kun koskettaa niin aina vinkaisee.

4. Miksi OP Satapirkka ei itsenäisty keskuspankista.

5. Pitääkö koko Suomen pankkisektori hahmottaa kasvunäkökulmasta uusiksi - ovatko pankit nyt kasvun este eikä väline.

Tiedän että saatan puhua tietämättömyyden pohjalta - mutta pelastaudun siitä sillä - että ei tietämättömyys ole mikään este esittää hyviä kysymyksiä.