The self-inflicted, self-centered individualism of Finns and Finns as people without personality. I have wondered why I willingly put information about myself in the public domain but generally others do not. The philosophical reason is that I openly support human development without any envy. And I hope that people would tell about their actions - so that they could be discussed and supported further. But Finns do not tell. Nothing. The result - that Finns are a group of impersonal people - they are recognizable by their appearance - but they have no personality - when they do not tell the public anything about themselves. And the only personality they have is a gossiped personality created by people - which people even believe to be true when gossip says so. Oh, what a time. For example, on the blog platform of New Finland, Puheenvuoro, there are so-called people who have become familiar over the years due to their appearance and views. But in my opinion they have no personality...
Tekstit
Suomalaisten itseaiheutettu kyräilevä yksilökielteisyys ja suomalaiset ihmisinä vailla persoonaa. Olen miettinyt miksikähän minä laitan auliisti tietoa itsestäni julkisuuteen mutta yleensä muut ei. Filosofinen perussyy on se - että minä tuen avoimesti vailla mitään kateutta ihmisten kehitystä. Ja toivon että ihmiset kertoisivat tekemisistään - jotta niistä voisi keskustella ja tukea eteenpäin. Mutta suomalaiset ei kerro. Ei mitään. Tuloksena - että suomalaiset ovat persoonattomien ihmisten joukko - heidät tunnistaa ulkonäöstä - mutta heillä ei ole persoonaa - kun he ei kerro itsestään julkisuuteen mitään. Ja ainoa persoona mitä heillä on ihmisten luoma juoruttu persoona - jonka ihmiset uskoo jopa olevan totta kun juorut kertoo niin. Voi hyvänen aika sentään. Esimerkiksi Uuden Suomen blogialustalla Puheenvuorossa on ns tutuksi tulleita ihmisiä vuosien mittaan ulkonäöltään ja näkemyksiltään. Mutta heillä ei ole minun mielestä persoonaa - heitä ei voi sanoa mitenkään persoonallisiksi...
What is the most demanding and intelligent journalism? In my opinion, asking people "how do you feel" about the same topic day after day is filling media space with subjective village talk style and level instead of objective - which is certainly important to locals but on a media level it's mostly gossip but doesn't qualify as national media or even local media for more than a little spice. Mixing objectivity and subjectivity not only covers up objectivity with people's feelings - and at the same time steals media space from objective topics. There are three things behind this. 1. There are too many media and journalists, which leads to the lack of good topics in relation to filling too much media space, leading to shit being thrown at the media. In other words, media and journalists need to be dropped. We should move to the model of Yle's foreign journalists - where when there is one journalist, it forces them to focus on what is essential and there is no s...
Mikä on vaativinta ja älykkäintä journalismia. Minusta päivästä toiseen samaan aiheen ympäriltä ihmisiltä kysely "miltä susta tuntuu" on mediatilan täyttämistä objektiivisen sijasta subjektiivisella kylän puheenaihe tyyliin ja tasolla - joka on tietty paikallisille tärkeää mutta mediatasolla lähinnä juoruilua mutta ei kelpaa valtakunnan mediaksi eikä paikallistasollakaan mediaksi maustetta enempää. Objektiivisuuden ja subjektiivisuuden sotkeminen toisiinsa paitsi peittää objektiivisuuksia ihmisten tunnoilla - ja samalla varastaa mediatilaa objektiivisilta aiheilta. Taustalla tässä on kolme asiaa. 1. Medioita ja toimittajia on liikaa joka johtaa hyvien aiheiden vähyyden puuttumisen vuoksi suhteessa liian mediatilan täyttämisen suhteen paskan syytämiseen mediaan. Eli medioita ja toimittajia pitää pudottaa. Pitäisi siirtyä Ylen ulkomaantoimittajien malliin - jossa kun on yksi toimittaja niin se väkisin panee keskittymään oleelliseen eikä tilaa ja aikaa ole paskarönsyilyille. 2....
