Tämä lainauksessa esitetty näkökulma piilottaa myös harvemmin esitetyn näkökulman

 Tämä lainauksessa esitetty näkökulma piilottaa myös harvemmin esitetyn näkökulman

Tässäkö meillä on ihmiskunnan digitaalisesti algoritmimuokatun markkinointiorientoituneen internetin - sekä yksilötason että yhteisötason - kehityskuolio. Aivojen mihinkään edistymätön oravanpyörä.

Että kun pääsee katsojan paikalta hyvän kuvauksen kautta eläytymään itse tilanteeseen.

Voikin paeta sitä kautta tilannetta - tällaistakin on - minä näen sen - enkä tee asioille mitään.

Eli kyse on pako näkijän - silminnäkijän vastuusta - hyppäämällä illusorisesti itse tilanteeseen.

Ja juuri kuvan rosoisuus estää illusorisen siirtymisen kuvan todellisuuteen näkijän vastuuta paeten.

Kun sen sijaan - liian hyvin teknisesti ja kauniisti tehty kuvaus tai liian illusorinen sopivasti katsojamuokattu tarina tai kuvaus.

PÄÄSTÄÄ PAKENEMAAN SILMINNÄKIJÄN VASTUUSTA.

Motolla " Ei asiaa oikeasti ole - se oli vain elokuvaa eli mielikuvitusta - mielen kuvitusta. Haluan katsoa vain sellaista mielenkuvitusta jota haluan katsoa. " 

Jolloin elokuvasta tai kirjasta tai mediasta tulee "algoritmimuokattua" katsojasovitettua todellisuutta.

 Josta tulee katsojalle oikeaa todellisuutta - koska hänen katsomisvalintojensa pohjalta algoritmit tarjoaa vain sellaista todellisuutta jonka hän haluaa nähdä. Ettei internetissä muuta todellisuutta olekaan - sitä enemmän mitä enemmän algoritmeillä on valtaa siihen mitä katsoja näkee - vaikka hän valitsisi minkä hakusanan tahansa hakukenttään.

Jolloin - surkeaa ja säälittävääkin - ihminen on sekä algoritmien että oman itsensä vanki. Toistaa itseään kuin orava juoksemassa oravanpyörässä pääsemättä yhtään mihinkään.

Tässäkö meillä on ihmiskunnan digitaalisesti algoritmimuokatun markkinointiorientoituneen internetin - sekä yksilötason että yhteisötason - kehityskuolio.

Yle:

https://yle.fi/a/74-20029272

" Kännykällä kuvaamisessa oli hyvät puolensa: pieni laite kulkee taskussa ja on mukana kuin vahingossa. Varsinkin dokumentaarisen aineiston kuvauksessa se oli selvä etu.

Kännykkä loi myös tilanteisiin intiimiyttä verrattuna suurempaan kalustoon.

Elokuvan tekoon vanhaa nokialaista ei kuitenkaan ole tarkoitettu, ja se näkyi.

– Pidemmissä kohtauksissa tuli rajoitukset pahasti vastaan. Kännykkä tilttasi monesti kesken oton. Joka kohtauksessa varmaan yksi otto katosi taivaan tuuliin. Mutta se oli tiedossa etukäteen.

Kuvanlaatu on rosoista – tai rupuista, kuten Jalonen sanoo. Se kuitenkin istuu tarkoitukseen ja on myös aiheen kannalta lähes välttämätön.

– Yleensä elokuvassa katsoja ottaa jotenkin ”suoraan” todellisuutena sen, mitä kankaalla pyörii. Tässä kännykän kuvan rosoisuus tuo näkyväksi sen, että katsojan ja elokuvan henkilöiden välissä on kamera. Se perustelee sen, miksi näemme näkymättömät ihmiset. Jos kuva olisi parempilaatuinen, tuo kehys puuttuisi, sanoo Jalonen. "