Pitäisikö Suomeen luoda tärkeisiin tehtäviin henkilöresurssien vaihtojärjestelmä.

 Pitäisikö Suomeen luoda tärkeisiin tehtäviin henkilöresurssien vaihtojärjestelmä.

On liikaa tapana että tärkeissä päättävissä tehtävissä on sama henkilö vuodesta jopa vuosikymmenestä toiseen.

Vaikka sitä voi perustella sillä että on tärkeää että henkilö tuntee tarkkaan tehtäväkenttänsä ja että hän voi oppia uudet asiat.

Niin silti hän ei voi olla kaikissa työtehtävänsä alueissa ja niiden näkökulmissa syvällinen ekspertti - ja etenkään hän ei voi muuttua toiseksi työpersoonana.

Eikö sen vuoksi olisi syytä hakea ja asetella avainhenkilön ympärille ikäänkuin kutsuttavaksi sellaisia osaajia - jotka osaa paremmin jonkun tehtäväalueen kuin hän.

Ja sitten määräajaksi kutsua erityisosaaja töihin.

Erityisesti Suomen viennin ollessa surkeaa voisi toimitusjohtajaa asettaa vientiasioissa vuodeksi sijaistamaan vientispesialisti - tehtävällä - rakenna meille vienti strategiaa myöten.

Samoin voi palkata määräajaksi innovaatio-osaajan - joka hakee uusia tapoja nähdä asioita.

Henkilöstöosaajan joka resurssikartoittaa henkilöstöä vuoden ajan ja rakentaa heille kehitysurapolkuja tehtävävaihtoineen ja koulutusurineen. Henkilöstössä on paljon ihmisiä joiden resurssit luullaan tiedettävän mutta ei oikeasti vertailukelpoisesti tiedetä.

Avainhenkilöille pitäisi siis etsiä tarpeen mukaan pätkätyöresurssina vaihtohenkilöstö - että saadaan uusin spesialistisilmin nähtynä asiat toimimaan uudella tavalla.

Asian voisi toteuttaa niinkin että toimitusjohtajan vientiasiat annetaan vuodeksi ekspertin käsiin ja sinä aikana toimitusjohtaja hankkiutuu perehtymään alaan syventävällä tulevaisuusorientoituneella tavalla. Ja vientiekspertti luo hänelle valmiin vientistrategian - siis tämä konkreettisena ajatusmallina mitä voisi tehdä.

Tämä kaikki vaatisi tietenkin yrityksen hallitukselta ja omistajataholta laajaa dynaamista näkemyskykyä asioihin - kysyä voi - onko siellä sellaista dynaamista mielen liikkuvuutta erityisesti kun hallitusammattilaiset on niin monessa hallituksessa - niin että mikä se paneutuvuussyvyys on kun on niin monelle taholle resurssinsa luvannut.

 Ja onko niin - että siellä hallituksissa on niitä osaajia - mutta eivät ryhdy itse työhön kun ovat hallituksessa.

Osaavat esimerkiksi viennin rakentamisen - mutta eivät mene sitä hallituksen jäsenenä tekemään.