Minä rikon nyt rahapeleistä puhumisen julkisuustabun.
Mielihyvän, mieliteon ja addiktion pakonomaisuuden suhteen tanssitaan veteen piirretyllä viivalla.
Minä rikon nyt rahapeleistä puhumisen julkisuustabun.
Rahapeleistä puhumisesta julkisesti on tullut tabu - on häpeällistä tunnustaa pelaavansa niitä - ja kun ei tunnusta niin ei voi julkisuudessa kritisoidakaan niitä.
Julkisuudessa niistä puhuu yleensä vain viranomaiset - ja hekin tuttuun moralisoivaan sävyyn - perehtymättä lainkaan mitä merkityksiä rahapeleillä ihmisille on. Se on uppo-outoa.
Rahapelit tuomitaan addiktioiksi - mutta niin voi urheilun tai kalliiksi tulevan laskettelun tai matkailupakon tai osakesijoittamisen, himosäästämisen tai shoppailun tai shoppailemattomuuden nimetä addiktioiksi. Ja syöminen, juominen, kusella ja paskallakäynti ne vasta addiktioita onkin.
Kyse on kuitenkin kahden asian leikkauspisteestä - mihin lailliseen ihmiset rahansa panevat - ja että se on joko addiktiota tai ei.
Ja kun rahapelejä ei niiden olemassaoloa moralisoimatta hyväksyen kritisoida - niin rahapelien toiminta ei kuulu normaaliin julkisuusmarkkinatalouden kriittisen keskustelun piiriin - niin ne saa suurelta yleisöltä touhuta mitä tahtoo.
Minä rikon nyt rahapeleistä puhumisen julkisuustabun.
Minulla on useita addiktioita - siis mielihyvän lähteitä - ps. oletko sinä tehnyt elämästäsi mielihyvä/addiktioluettelon ja pyhutko niistä julkisesti.
Minun mielihyvä/addiktio asioita ovat
- taiteen tekeminen
- pianoimprovisointi
- laulaminen
- luova poliittinen blogi
- pyöräily
- luonto
- rahapelien pelaaminen - vähän siitäkin syystä etten oikein tiedä mihin hauskaan rahojani panisin, Ruovedellä ei ole oikein mitään hauskaa ja olen tullut syrjityksi osittain paikallisissa palveluissa enkä siksi juuri käy ruovetisten muukalaisparanoidisuuden, juoruilun, panettelun ja yleisen pahantahtoisuuden vuoksi jollainen Ruoveden mentaliteetti on hyväkäytöksisyydestä huolimatta - kylmiä ilkeitä ihmisiä - jotka eivät puutu omaan ilkeyteensä - sillä he oikeuttavat muukalaisparanoia-ilkeytensä. Ja pahuus elää ja voi hyvin.
Lisäksi Ruovesi ei saa aikaan nopeinta suorinta bussiyhteyttä Tampereelle aamusta myöhään iltaan niin että siellä voisin käydä kulttuuririennoissa tai ravintolassa päässen iltamyöhällä bussilla kotiin.
Nopealla alle tunnin bussiyhteyden puuttumisella Ruovesi ihan itse estää Ruoveden olemisen niin pendelöintikuntana kuin tamperelaisten matkailukohteenakin - mikä emähölmöys.
No niin - mennäkseni takaisin rahapeleihin - havainto on - niistä ei saa nykyään enää isompia voittoja. Se on aikaa myöten kohtalokas asia rahapelien olemassaololle. Miksi niitä pelata kun niissä ei voita.
Kohtalokas etenkin nyt kun rahapeleistä puhumisen typerä moralistinen julkisuustabu on nyt rikottu.
Kommentit