Onko Natolla enemmänkin valmiusarmeija kuin oikeasti operatiiviivinen armeija

Onko Natolla enemmänkin valmiusarmeija kuin oikeasti operatiiviivinen armeija

Jossa tehdään se virhe että kuvitellaan että operatiivisen kyky saavutetaan jatkuvilla harjoituksilla .

Ja unohdetaan se että paras operatiivisuus saavutetaan lopulta aina sillä että johtamiseen ryhmästä divisioonaan on parhaat ja innovatiivisimnat kyvyt.

Että oman yksikkönsä strategisesti ja taktisesti innovatiiviset johtajat on se taso jonka kautta syntyy paras operatiivisuus. 

Josta seuraa että yksiköiden johtajilla pitäisi olla jatkuvasti runsaasti kertausharjoituksia - ilman miehistöäkin -ja niin että löydetään ne jotka ovat todella innovatiivisia strategisia ja taktisia johtajia.

Jotka panee tilanteessa kuin tilanteessa ja kaikilla kokoonpanoilla homman nopeasti toimimaan. Ja he ovat juuri niitä joilla ajatus toimii nopeammin kuin tilanteet - jolloin he ovat koko ajan tilanteen edellä. Joka on yhtä kuin että heillä on strateginen ja taktinen aloite hallussaan. Eli kyky eläytyä tilanteisiin niiden mahdollisiin kehityskulkuihin asti - ja kyky löytää poikkeavia ratkaisuja joilla rikotaan vastustajan tilannekuva - ja saadaan uudenlainen aloite jossa vastustaja on auttamattomasti myöhässä.

PS. Ja Suomella on tässä asiassa se etu että uskoisin suomalaisten rivimiestenkin olevan enemmän itsensä johtavia kuin etenkään autoritaarisissa maissa. 

Josta seuraa että he ovat paitsi luotettavammin johdettavia kun eivät koko ajan kysy mitä minä nyt teen. Ja että he ottavat itse aloitteen tilanteessa jos tilanne sitä vaatii. 

Eli väittäisin itsensä johtamisen olevan aika pitkälle kansallisuuteen ja sen hallintomuotoon liittyvä asia. 

Ja että suomalaisia auttaa tässä kovasti kansallinen eetos tehdä työnsä kunnolla, luotettavasti ja loppuun saakka. Se on kova sana sodan taistelukentillä.