Paikallispuolustuskykyyn pitää sisällyttää myös kansalaisten kriisiymmärryskyky ja sen mukaan toimiminen

Paikallispuolustuskykyyn pitää sisällyttää myös kansalaisten kriisiymmärryskyky ja sen mukaan toimiminen

 On jopa vaarallista lähteä sille tielle - että koetetaan pitää yhteiskunnan paikallistoiminta sellaisena kuin se ennen sodan kriisiä oli - ja että yhteiskunta olisi ylihuolehtivainen ja koettaisi välttää ihmisten mielenrauhan järkyttämistä kriisin seurauksilla. 

Ihmisten pitää osata itse keittää juomavetensä tuhansien järvien erittäin metsäisessä maassa. Toisin sanoen heillä pitää olla joku risukeitin ja isot muoviastiat joihin he keittävät juomavetensä metsän puilla - yhteiskunnalla on parempaakin tekemistä kuin paikata tuota kansalaisten aikaansaamattomuutta tuomalla heille tankkiautoilla vettä. Ei sodan kriisi tarkoita sitä että kansalaisista tulee avuttomia vaan päinvastoin. Kriisiaktiivisia. Terveellä maalaisjärjellä.

Edelleen paikallisaktiivisuuden suhteen pitää  laissa määrätä että alueen maataloustuottajat tuovat tuotteitaan valtion hinta- ja luultavasti määräsäädeltynä kunnan toreille myyntiin - että se on määräys eikä pyyntö.

Ja se myytävä ruoka voi olla tilalla teurastettua lihaa, jauhoja, kananmunia, vihanneksia, juureksia jne.

Edelleen ihmisillä pitää olla omiakin majoitteita kamiinoineen joissa he voivat yöpyä jos rakennukset on pommitettu - Suomen metsistä löytyy polttopuita ja valtio voi tuoda sitä otettavaksi kaminakäyttöön.

Pitää siis itsekin osata majoittua, keittää vetensä ja valmistaa ruokansa ruuan perusraaka-aineista.

Ihmisille ei saa sallia kriisiavuttomuutta kun asiat putoaa kriisissä perusomavastuun tasolle perusasioissa. Ja etenkään yhteiskunnan ja varsinkaan paikallispuolustuksen ei pidä sitä ihmille opettaa. Että me katetaan teille pöytä - odottakaa nyt vaan.

Kaikin tavoin kriisitilanneaktiivinen kansa on aina puolustuskykyisempi kansa - aina. Jopa valmiudella tarttua aseeseen aivan aseenkäytön perusosaamisen koulutuksella.