Näinkö talousvälineellistettyä on ennallistamishanke - ja koko maaseutu. Traagisin historiassa nähdyin seurauksin.

 Näinkö talousvälineellistettyä on ennallistamishanke - ja koko maaseutu. Traagisin  historiassa nähdyin seurauksin.

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja kirjoittaa lehdessä noin

Ministeri sanoo - valtiolla ei ole varaa maksaa mutta ministerin mukaan useat yritykset olisivat valmiita maksamaan ainakin osan ennallistamisesta - miten ja kenelle kysyy päätoimittaja ja että maanomistajien kannattaa olla hereillä ja että parhaimmillaan ennallistamisella voi ansaita selvää rahaa - ja että selvällä rahan saamisella ennallistaminen voisi olla huomattavan tehokasta.

Valitettavasti tuosta tulee kuva että mitä ikinä maaseudulla maanomistajat ja  metsänomistajat - joita on kaupungeissakin - tekevätkin niin siitä pitää tulla rahaa - käsi ojossa - siitäkin ettei viljele, siitä että hakkaa metsää ja siitä ettei hakkaa ja varmaan siitäkin ettei muista ja tiedä että omistaa metsää.

Ja surkuhupaisinta on että se on aina joku toinen joka maksaa mutta ei maaseutu eikä sen maanomistajat  - tässä tapauksessa jotkut yritykset ennallistamisesta mutta ei maan- ja metsänomistajat itse.

Tilannehan on vähän sama kuin tilaisi kotiinsa katonmaalaajan ja sanoisi - sinä saat maksaa siitä että tulet kotini kattoa maalaamaan.

Mutta sehän on traagista maaseudulle että se on kuin pronssiin ikuisiksi ajoiksi valettu Käsi ojossa-patsas - en tiedä onko sellainen patsas olemassa.

Traagista ollen se - että miten maaseutu voi ikinä olla itsenäinen ja yritteliäs - jos sen asenne on että muut maksaa - minä en maksa mitään.

Myöskään maksa siitä - että luonto palautuu monimuotoiseksi - siitä vahingosta minkä maaseutu on ahneuksissaan sille itse aiheuttanut. Perversiokehä on täydellinen.

Niin että kaikki arvostetaan maaseudulla aina rahassa - ja näkeehän sen ihmisissä - ei maaseudun ihmisiä voi valtaosin luontoihmisiksi kutsua - enemmänkin vain rahaa luonnosta haluavilta - ja etenkin niin että kaiken maksaa aina joku muu kuin minä itse. Luonto on heille resurssi ei maaseudun arvo-olemus.

Että kaiken päämäärä ei ole joku sisällöllinen arvo kuten ennallistaminen vaan aina vaan raha  - käsi ojossa - muiden maksaa.

Joka käsi tekee työtä vain jos maksetaan - ei niin että käsi tekisi työtä että maksettaisiin.

Siinä on kahdella asialla vissi ero - joista maaseutu on pudonnut ensimmäisen kuoppaan - kyvyttömyytenä olla yritteliäs - investointihalukkuuksineen - joka kuuluu oleellisena osana yrittämiseen riskejä myöten - riskin ollessa juuri sitä mitä muut eivät ole vielä yrittäneet - ei Käsi ojossa pronssiveistosta voi sanoa yritteliääksi, kyvyttömyytenä ajattelemaan muita arvoja kuin rahaa - jolloin ei sitä maaseutuakaan arvosta jos se ei tuota rahaa.

Kyvyttömyytenä olemaan itsenäinen maaseutu - ylpeänä siitä että minä tienaan itse rahani ja maksan itse laskuni ja näen maaseudun arvon yli rahan arvostuksen.

Ps. Eihän asia ole päätoimittajan vika - hänen tekstinsä on vain maaseudun asenteiden arvokuvajainen.