OSATAANKO IHMISKUNNAN KORKEIMMILLA INSTITUUTIOTASOILLA - HAVAITA - JA TOIMEENPANNA. KORKEA-ARVOINTENSIIVISIÄ DYNAAMISIA EETTISIÄ JA MONIMUOTOISIA ARVOKETJUJA
OSATAANKO IHMISKUNNAN KORKEIMMILLA INSTITUUTIOTASOILLA - HAVAITA - JA TOIMEENPANNA.
KORKEA-ARVOINTENSIIVISIÄ DYNAAMISIA EETTISIÄ JA MONIMUOTOISIA ARVOKETJUJA
Kyselyn tulokseen presidentin vallasta vaikuttaa varmasti nykyinen kriisiytynyt maailma ja siihen liittyvä ihmisille tyypilliset ajattelutaipumukset
Vaikeina aikoina nousee auktoriteetin kaipuu - johtajasta joka luotsaa asiat kuntoon - eikä tarvitse niin paljon demokraattisesti keskustella joka on kansalle kivuliasta eikä näytä johtavan saavutuksiin. Siis mukaan nousee diktatorinen autoritaarisuus ratkaisumallina - tyypillisenä ilmiönä siitä kuinka vaikeat ajat luovat diktatorista populismia.
Asiaan liittyy kaksi erittäin tärkeää kysymystä
1. Onko johtaja muita niin paljon kyvykkäämpi että pystyy - kaikessa - ohittamaan demokraattisemman vallan.
Jolloin ydinkysymykseksi nousee - miten yhdistetään poikkeuksellisen kyvykäs johtaja demokraattiseen päätöksentekoon - eli - miten kyvykäs johtaja
- ymmärtää omat rajoituksensa ja rajallisuutensa ja
- miten hän ymmärtää yhdistää kyvykkyytensä ja demokratian niin - että se edistää hyviä ratkaisuja - eikä edistä kenenkään vallan vahvistumista. Siis pyritään vaikutukseen - ei valtaan.
- jolloin sekä auktoriteetin asemaan nostettu johtaja on kyllin viisas osaten ymmärtää ja asemoida omat kykynsä ja rajallisuutensa suhteessa demokraattiseen päätöksentekoon - että ymmärtää demokraattisen päätöksentekoelimen kyvykkyyden
2. Jolloin pitää kysyä - osaako demokraattinen päätöksentekoelin toimia asia- ja ratkaisukeskeisesti sekä tehokkaasti.
Jolloin minusta keskiöön nousee se että osataanko ylipäätään seuraavaa ajatusmallia poliittisessa päätöksenteossa.
DYNAAMINEN EETTINEN JA MONIMUOTOINEN ARVOKETJUAJATTELU
Yritän tässä kahdella esimerkillä esittää miten se toimii
1. THL esitti että uusi kansanterveysuhka on lihavuus - ja että siihen ratkaisuna pitää puuttua verottamalla sokeria.
Minusta tämä on tyypillinen suomalainen liian kapea yhden asian julkisuuteen heittämisen populistinen ratkaisumalli - tuodaan julki yksi iso ongelma ja siihen yksi ainoa ratkaisu.
Kunpa maailma olisikin niin yksinkertainen monin säikein toisiinsa kietoutuneina monimuotoisuuksinaan - ei se ole.
Veikkaan että tuolla mallilla on luotu Suomen politiikkaan jatkuvasti pikaongelmia pikaratkaisuineen julkisuuden kautta - jotka on sitten pantu alulle ja hiipuneet tehottomiksi lähtökohtapuutteellisuuksien vuoksi - jonka lähtökohtapuutteen ydin on se - ettei ole osattu ajatella asiaa dynaamisena eettisenä ja monimuotoisena arvoketjuna.
Niinpä ehdotan tässä sellaista mallia perusratkaisuksi lihavuuden ongelmaan.
Perusajatuksella ja -oletuksella:
Mitä enemmän ihmisen syömästä ruuasta saatu energia välittyy solutason tavoitteelliseksi aktiviteetiksi aivotoimintana ja lihastoimintana - sitä vähemmän kertyy energiaa lihavuudeksi ja sitä enemmän ihminen kokee elävänsä kirjaimellisesti joka solullansa ja olevansa vireä ja saavansa aikaan.
Jolloin lihavuuden ydin onkin se - että liian monen ihmisen elämä on tavoitteellisesti pysähtynyt tai estetty - aivan oikein, yhteiskunta estää valtavasti ihmisten tavoitteellista elämää sekä ymmärtämättönin yhteiskunnan toimin että ihmisten silkkaa ilkeyttä heidän kampittaessaan toisiaan.
Lihavuuden ydin olisi siis se yleisotsake - että ihmiset eivät voi hyvin - eivät elä elämäänsä joka solullaan energisesti - syövät liikaa sijaistoimintona sille tai peräti täyttäen elämänsä syömisellä kun muutakaan kivaa ei enää ole - ja/tai kärsivät mielenterveyshäiriöistä.
Jolloin lihavuuden torjunnan pääarvoketju olisikin ihmisten mielekkään elämän ja mielenterveyden edistäminen - se että ihmiset voisivat sekä aivojen että muun elimistön solutasolla hyvin. Tavoitteellisesti.
Ei riitä että reippailee aivosoluillaan ja fyysisesti - pitää olla myös mielekästä tavoitteellisuutta - pääpainon ollessa aivotoiminnan puolella - ei fyysisen liikunnan puolella jota on tuputettu aivotoiminnan aktiviteetin syrjäyttäen liikuntapolitiikkana liikaa jo vuosikymmeniä.
Tuossa siis dynaaminen eettinen ja monimuotoinen arvoketjumalli jolla lihavuutta pitäisi lähestyä yhteiskunnan toimintana.
2. Toinen tärkeä kysymys kuuluu - kun on ensin osattu luoda dynaaminen eettinen ja monimuotoinen arvoketjumalli jostain asiasta politiikassa - niin mitä sille sitten toimeenpanon tasolla tapahtuu.
Kysymys nimittäin kuuluu - mitä se auttaa hyviä arvoketjumalleja luoda - jos ne toteutuksessa tyritään, telotaan tai työnnetään syrjään.
Esimerkkinä tästä kysymyksestä esitän tämän.
Kysyin muutama päivä sitten blogissani näin
" Onko tämä aurinkoliesi-internetyhteys + metsänistutushanke edennyt Afrikassa.
Tämähän on mitä fiksuin hanke monestakin näkökulmasta katsoen.
On anteeksiantamatonta jos siinä ei ole edetty.
https://yle.fi/a/3-12112187 ".
Kyseessä on siis erittäin fiksu ja kauaskantoinen laajasti monimuotoinen dynaaminen ja eettinen arvoketjumalli.
Ja jos se ei ole yli kahdessa vuodessa edennyt.
On se minusta äärimmäisen vakava YK- ja EU-tason toimeenpanokyvyn ongelma - sillä se on osoitus niiden kyvyttömyydestä tärkeiden strategioiden toimeenpanon tasolla.
Siksi pitää tutkia - onko se edennyt - jos ei niin miksi - mitkä hankkeet ovat sen ohittaneet - onko harrastettu peräti arvokkaimpiin EU:n strategisiin arvoketjuhankkeisiin vahingoittavalla tavalla vaikuttavaa manipulaatiotalouden törkeää lobbaustoimintaa.
Ja kauheinta on jos YK ja EU ei ole edes havainnut asian korkeaa strategista arvoa ollenkaan ja ottanut sitä tehtäväkseen.
Kysymys kuuluu siis OSATAANKO IHMISKUNNAN KORKEIMMILLA INSTITUUTIOTASOILLA - HAVAITA - JA TOIMEENPANNA.
KORKEA-ARVOINTENSIIVISIÄ DYNAAMISIA EETTISIÄ JA MONIMUOTOISIA ARVOKETJUJA ERI ASIOIHIN.
JOS EI - NIIN INSTITUUTIOT TEKEE AIVAN LIIAN KAPEAN NÄKÖKULMAN VUOKSI VALTAVASTI STRATEGISESTI VAIKUTTAMATONTA TURHAA TYÖTÄ.
KUN VAIKUTETAAN OIREISIIN - YMMÄRTÄMÄTTÄ MITKÄ DYNAAMISET ARVOKETJUT NE OIREET AIHEUTTAA - TOIMIIKO LÄÄKETIEDEKIN NYKYÄÄN NOIN.
Kommentit