Pari kommenttiani ilmastonmuutoksen realiteettien torjujille
Kerro sinä muuta kuin tyyni asenteesi että kaikki on vain luonnollista mitä luonnossa nyt tapahtuu – että mitä pitäisi tehdä myllerryksille.
Ettet näyttäisi stoalaiselta välinpitämättömyydeltä.
Teoritisointinne kun pitää ytimessään – emme ole mistään vastuussa – mitään ei meidän tarvitse tehdä.
Uusi kommenttiVastaus kommenttiin: #3703459Siinä on kuva uppoavan laivan kapteenista puristamassa rystyset valkoisena ruoria – ohjatessaan laivaansa itse asiassa merten syvyyksiin
Nokiset kerrokset on usein kuvin todettu olevan jäätiköiden pinnalle sataneessa lumessa. Viittaan nyt presidentti Niinistön esittämiin öljykenttien kaasusoihtuihin jotka syytäessään yötä päivää vuosia palamisjätteitä taivaalle kerryttävät sitä vääjäämätt
Ilmakehään päätyen lumisateen mukana jäätiköille.
Pienemmässä mittakaavassa esimerkki ilmiöstä on että kun pienen pieni lämpökynttilä palaa isossakin huoneessa sen 6 h mitä se palaa – niin sen lämmön tuottamalla ilmavirtauksella se kuudessa tunnissa koluaa moneen kertaan huoneen ilman joka nurkkaa myöten kuivattamalla ilmasta kosteutta. Lämpökynttilä joka on parisen senttiä paksu ja kolme ja puoli senttiä halkaisijaltaan.
Tämä esimerkki kertoo siitä että kertyvä dynaaminen vaikutus on viisasta ottaa mukaan ennen kuin ryhtyy vähättelemään jotain pieneksi kuvittelemaansa asiaa.
Tämäkin esimerkki kertoo miten pienestä voi kasvaa massiivinen.
Shakkipelin keksijän palkkio on vanhaan tarinaan perustuva matemaattinen probleema. Kirjallisuudessa tarinan mainitsi tiettävästi ensimmäisenä arabialainen Abu l’Abbas Ahmad ibn Khallikanin vuonna 1256.[1]
a b c d e f g h
8
Chessboard480.svg
8
7 7
6 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
a b c d e f g h
Shakkilauta
Eri ruutuja vastaavien jyvien lukumäärät.
Sopimus palkkiosta
Muokkaa
Tarinan mukaan intialainen kuningas Shiram pyysi myös matemaatikkona tunnettua suurvisiiri Sissa ben Dahiria[1] kehittämään uuden strategisen lautapelin ja lupasi tälle pelin keksimisestä suuren palkkion. Sissa ben Dahir keksi shakin. Ruhtinas ihastui peliin ja kysyi keksijältä, mitä tämä halusi palkkioksi. Keksijä pyysi palkkioksi ”ainoastaan” niin monta vehnän (tai tarinan eräiden versioiden mukaan riisin) jyvää kuin saadaan koko shakkilaudalta, jos niitä asetetaan sen ensimmäiselle ruudulle yksi, toiselle ruudulle kaksi, kolmannelle neljä, neljännelle kahdeksan ja edelleen jokaiselle ruudulle kaksi kertaa niin monta kuin edelliselle ruudulle. Ruhtinas ensin arveli tällaisen palkkion olevan niin vähäinen, että hän jopa ihmetteli, miksi keksijä ei pyytänyt suurempaa palkkiota. Todellisuudessa se kuitenkin osoittautui niin suureksi, että tällaisen viljamäärän toimittaminen pelin keksijälle oli mahdotonta.
Jyvien lukumäärä
Muokkaa
Shakkilaudalla on 64 ruutua. Näin ollen tämä jyvien lukumäärä voidaan laskea geometrisen sarjan osasummana:
{\displaystyle T_{64}=1+2+4+8+\cdots +2^{63}=\sum _{i=0}^{63}2^{i}=2^{64}-1\,}{\displaystyle T_{64}=1+2+4+8+\cdots +2^{63}=\sum _{i=0}^{63}2^{i}=2^{64}-1\,}
Tämä summa eli jyvien kokonaislukumäärä on yli 18 triljoonaa – täsmälleen laskettuna 18 446 744 073 709 551 615. Sama luku saadaan myös siirtojen lukumääräksi Hanoin torniprobleemassa 64 renkaalla.
Tarinaa käytetään usein kuvaamaan sitä, kuinka suuriin lukuihin eksponentiaalinen kasvu piankin johtaa.
Sekä vehnän että riisin jyvän massa on tyypillisesti noin 50 milligrammaa. Näin ollen palkkio vastaisi noin 18,4·1018 · 50 mg = 9,2·1020 mg = 9,2·1011 t eli noin 920 miljardia tonnia vehnää tai riisiä. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että koko maailman vuotuinen vehnäsato 1990-luvulla oli noin 540 miljoonaa tonnia ja riisisato hieman pienempi.[2]. Näin ollen palkkio vastaisi noin 1700-kertaisesti koko maailman vuotuista vehnä- tai riisisatoa
