On hirveää jos näin pienen kansakunnan resilienssikäsitys perustuu vain kykyyn sopeutua
On hirveää jos näin pienen kansakunnan resilienssikäsitys perustuu vain kykyyn sopeutua
Sehän on niin paikalleen yhä syvemmin juuttuvan konservatiivisen yhteiskunnan kehityspolku.
Oheisessa jutussa ei juuri puhuta siitä että pitäisi olla innovaatiolinkoja kuten minä, tai muutoksen puskutraktoreita niin kuin Krista Kiuru tai arkkitehtonisen monikerroksisen strategisen johtamisen jäljillä olevia kuten Sanna Marin, tai dynaamisia systeemisiä kokonaisuuksia hahmottamaan kykeneviä kuten Matti Vanhanen.
Pakkohan se on sanoa kun se siltä näyttää - ja kun vanhana rekrytointikonsulttina asiaa ymmärrän - että Suomen rekrytointimaailma näyttää olevan oikein avuton kun nousee esiin kysymys - kellä on resiliessissä kykyä panna muutoksia liikkeelle eikä vaan sopeutua ja muurata itsensä yhdeksi tiileksi seinään joka on huono.
Onko Suomen ääliömedia onnistunut juurruttamaan Suomen kansaan niin pahan allergian Marinin, Kiurun, Vanhasen ja minun tyyppisiin yli sopeutumisresilienssin nouseviin kykyihin - ettei rekrytointiala uskalla puhua julkisesti muutosagenteista sanaakaan.
On se älyttömän surkea kehitysilmapiiri Suomessa - kiitos äärityperien oikeisto- ja keskustakonservatiivien - jota maailman huonoin Suomen media vielä tukee - niin että talouselämäkin kärsii medioiden surkeasta strategisesta muutosymmärryksestä - sillä että media kannustaa somea lyömään lyttyyn kaikki todelliset muutosagentit kuten Marin, Kiuru Vanhanen ja minä.
Ja somehan lyö. Ja rekrytointiala vaikenee muutosagenteista ja haapalat jauhaa konservatiivipaskaa suupielet ruskeassa vaahdossa. Pääkirjoitiuksissa. Anna mun....
Ja talouselämä ihmettelee että miksi mikään ei kehity. Kun se on itse niin typerä että se taklaa kaikki tosi aikaansaajat somella ja medialla kumoon. Ettei konservatiivinen minun etu kärsisi. Voi vitalis.
Suomessa on kaksi äärityhmää tahoa - vaikea päättää kumpi on tyhmempi - talouselämä ja media.
Kommentit